Pihat elävät vuosien kuluessa, kasvit leviävät tai kuolevat, katemateriaalit vajoavat, sekoittuvat maahan tai muuten vain nuhjaantuvat. Terassin vieressä oli juuri tällainen paikka, joka jo pitkään oli häirinnyt ja kaivannut muutosta.
Loppukesästä pikkutöyhtöangervo kaipasi siistimistä. Kukkien poistaminen ei kuitenkaan ollut se ongelma, vaan viereinen terassille johtava katettu polku sekä kasvien ympärillä oleva kuorikate, joka ei tuntunut sopivan ympäristöönsä.
Laukat olivat siementäneet ja pikku hiljaa vallanneet lisää aluetta. Laukkoja oli kymmenittäin ja ne hukuttivat alleen puksipuun ja Annabelle hortensian.
Vaikka laukat kukkivat upeasti, Sanja aloitti niiden poistamisella, niin että alueelle saatiin struktuuria.
Peitin kuorikatteen liuskekiven palasilla, mutta ne eivät oikein tuntuneet istuvan ympäristöönsä.
Olimme jo aiemmin puhuneet, että betonikivistä tehty polku ei jotenkin tuntunut sopivan paikalleen, ja että sen tilalle täytyisi laittaa pyöreät askelkivet, nyt oli aika kokeilla, miltä ne näyttäisivät.
Poistin vanhat betonikivet. Kukkapenkeistä oli valunut multaa ja sekoittunut asennus-hiekkaan. Poistin mullan, lisäsin hiekkaa ja jätin reunoille polun reunoille rivin betonikiviä.
En tiedä missä liuskekivistä louhittuja askelkiviä myydään, mutta nämä löysin mökkimatkalta Hämeenlinnan Hankkijalta ja niiden materiaali sopi tähän paikkaan kuin nenä päähän.
Latelin askelkivet asennushiekkaan koittaen saada ne aseteltua tasaisesti niin etteivät ne keikkuneet niihin astuttaessa.
Kivien ympärille kaadoin kuorikatetta.
Aikaa tähän kaikkeen meni noin kolme tuntia - ei niinkään huono saavutus yhdelle illalle!
Tässä siisti lopputulos.
Sanja & Sirpa